Runo mummolle
Juokse, juokse joutuisaan,
kohta tullaan mummolaan.
Siell’ on hauska, hyvä olla,
leikit monet kartanolla.
Mummo antaa sokeria
sekä muita namusia.
Mutta kaiken lystin yli
hauskin ompi mummon syli.
–Alli Nissinen–
---
Käsi kädessä kävellään
tämä on hyvä hetki.
Pilvet lähtevät lentämään,
onpa tuulinen retki!
Kaikki puettu vihreään,
puut, pensaat ja puiston multa.
Käsi kädessä kävellään,
mummo ja mummon kulta.
---
Meidän mummo
Maailmass’ on meidän mummo
parhain ihmisistä,
hän on hellä, hän on hyvä,
kallein ystävistä.
Tuolissansa mummo istuu
aina ahkerana,
meille ompi toverina
aina hupaisana.
Leikit kaikki ymmärtää hän,
surut kaikki suistaa.
Aina meitä pienoisia,
hellästi hän muistaa.
Mummon luo ei murheissansa,
koskaan mene suotta.
Jospa mummo elää saisi
vielä sata vuotta!
–Alli Nissinen–
---
Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei Helsinkiä, Kotkaa eikä Joensuutakaan.
Isoäiti luonut koko kotimaamme on,
sen perinteet ja sanavaraston
ja tosille suo kaiken ansion!
---
Maailmassa on meidän mummo
parhain ihmisistä.
Hän on hyvä, hän on hellä
kallein ystävistä.
---
Isoäiti kultainen
istuu sukkaa kutoen,
kertoo joskus monenmoista
peikoista ja prinsessoista.
---
Ellei ois isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei kotia, kotipihaa , pihapuutakaan.
Perhe ilma mummia kun syntyä ei vois
niin minkälaista täällä sitten ois?
Ei lapsienkaan laulut missään sois.
---
On isoäiti ihmeellinen nainen,
kaikkein tärkein perussuomalainen.
Taitavuudessaan niin tarumainen
Isoäiti ihme on.
–Juha Vainio-
---
Onnea isoäidille,
aurinkoa kevätpäiville!
---
Tuskin missään maailmassa
on kuin meidän mummolassa,
kukat kukkii, päivä paistaa,
herkkuja saa paljon maistaa.
Mummo kertoo satujansa
aina yhä uudestansa,
silti kohtaan aina uudet
sadun ihmeet, ihanuudet.
Mummo onkin käynyt siellä
suuren sadun valtatiellä,
kuullut kuiskeet sadun lehdon,
nähnyt satulapsen kehdon!
–Arvid Lydecken–
---
Kuka meitä aina passaa,
hellyyttä ja suukkoja hassaa?
Mummo ikioma,
mukava ja soma.
Onnea Sulle toivotamme,
lentosuukkoja lähetämme.
---
Lattialle istuudun,
kun leikkiminen alkaa.
Lapset siitä riemastuu
ja pomppii tasajalkaa.
Palloa me heitellään,
niin iloisena tässä.
Leikin aika parhainta,
onhan elämässä.
Pallot väliin karkailee
ja lapset ryntää perään.
Eihän mummo ehdikään,
niin nopeasti enää.
Leikitään ja touhutaan,
pienten lasten kanssa.
Ilakoiden nauretaan
ja kaikilla on hauskaa.
Kun leikki alkaa väsyttää,
niin pallot talteen pannaan.
Ison halin, lapsukaiset,
mummollensa antaa.
–Paula Tarvainen–
---
Mummo kertoo satujansa,
aina yhä uudestansa.
Silti kohtaan aina uudet,
sadun ihmeet, ihanuudet.
---
Polkupyörän lainasimme
sillä näin me ajellaan.
Mutta minne? Vaikka sinne,
missä tie vie mummolaan.
Minä poljen, sinä ohjaat,
niinkuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme
pilvenhattaraa ei näy.
Eväspussin äiti meille
mukaan muisti ojentaa.
Syötyämme levähdämme,
sillä siitä voimaa saa.
Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.
Kun on tehty pyöräretki
mummon luokse mummolaan,
pyörän laitan taakse aitan
seinän viereen nukkumaan.
Minä poljen, sinä ohjaat
niin kuin tanssi matka käy.
Mummolaan kun pyöräilemme,
pilvenhattaraa ei näy.
---
Mennään yhdessä parvekkeelle
aamupalalle, iltateelle
kastelemaan kukkia,
kuivattamaan sukkia,
kutittamaan ukkia,
puhaltamaan pilvet lentoon.
Istutaan parveketuolille,
annetaan piutpaut huolille.
---
Meidän mummi on pehmoinen,
niin kuin lämmin pulla.
Vaikka olisin kiukkuinen,
mummin luo saan tulla.
---
Mummo onkin käynyt siellä,
suuren sadun valtatiellä.
Kuullut kuiskeet sadun lehdon,
nähnyt satulapsen kehdon!
---
Sylillisen halausta saat mummini mun.
Ei ole maailmassa toista kaltaistasi sun.
---
Ellei olis isoäitiä, ei olis muutakaan,
ei lihapullaa, muussia, ei soppaluutakaan..
Mummi pula-aikoinakin reseptinsä ties,
ain lämpöisenä hällä hehkui leis,
ja sytötetty on kuntoon Suomen mies!
