Erilainen muistovärssy
Erilaisia muistovärssyjä löydät täältä :)
Vaikk ’ lähtöäs tiesimme odottaa,
ero sinusta on niin vaikeaa.
Olit antava sydän ja auttava käsi.
Sinä muita säästit, et itseäsi.
Nyt vain muistosi kaunis voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
~*~*~*~*~*~
On ajaton avaruus,
arjesta irronnut ikuisuus.
On rauha, hiljaisuus.
~*~*~*~*~*~
Suo surun hiljaa muuttua kauniiksi muistoiksi.
~*~*~*~*~*~
Vaikka erkanee tiet päällä maan
jää jäljelle muistojen silta.
Sinut muistojen sillalla kohdata saan,
joka ikinen päivä ja ilta.
~*~*~*~*~*~
Nyt jo levätä saa kädet ahkerat,
sydän uupunut lyömästä laannut.
Mitä teki hän matkalla elämän,
nyt sen kaiken on valmiiksi saanut.
Kääntyy aurinko pois ja
hiljalleen käy tummumaan saapuva ilta,
enää meidät toisiimme yhdistää
vain muistojemme kultainen silta.
~*~*~*~*~*~
Jäi ahkera työsi muistoksi meille,
hyvän sydämes ohjeet elämän teille.
Sä aina muistit ja huolta kannoit,
et paljon pyytänyt, vaan kaikkesi annoit.
~*~*~*~*~*~
Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.
Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.
Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.
– Eino Leino –
~*~*~*~*~*~
Kiitos yhteisistä vuosistamme.
Rakkaus ei koskaan katoa.
~*~*~*~*~*~
Ei suurempaa rakkautta,
ei lujempaa ystävyyttä,
ei lämpimämpää syliä –
jäljelle jäi suunnaton kaipaus.
~*~*~*~*~*~
Vaikka tärkeintä on
teot, sanat, matkaanlähtijän,
niin muisto rakkaudesta
voi merkitä enemmän.
~*~*~*~*~*~
On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi.
Ei kuoleman tarkoitusta
aina ymmärtää voi.
~*~*~*~*~*~
Luonto on antanut
meille lyhyen elämän.
Mutta hyvin käytetyn elämän
muisto on ikuinen.
~*~*~*~*~*~
Rakkaat lähtevät,
jää tyhjä tila muistojen asua.
~*~*~*~*~*~
Ei hyvästijättö ole tää,
et pois ole mennyt,
vaikka emme sinua nää.
Olet onnemme, tuskamme
jakanut ain’
siksi sanomme kuten
ennenkin vain:
”Hyvää matkaa!”
~*~*~*~*~*~
Vaikka putous
vaikeni kauan sitten,
sen nimi kantaa
ikuisesti myötänsä
kaikua pauhinasta.
~*~*~*~*~*~
Laula laulua, öinen lintu,
pisara maahan, illan kaste.
Nukuta minua, tumma nurmi,
keinuta uniin koivikon latvus.
~*~*~*~*~*~
Vaikka puhdasta kultaa sydän ois,
se kuitenkin uupuu
ja sammuu pois.
Vain muistot ja
rakkaus jäljelle jää.
~*~*~*~*~*~
On hiljaisuus ja rajaton suru.
Mutta on myös loppumaton
rakkaus ja kiitollisuus.
Vaikka olet nyt poissa,
olet yhä lähellämme.
Sydämissämme kuljet aina.
~*~*~*~*~*~
On poissa rakas, läheinen.
~*~*~*~*~*~
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
–Vuokko Laatio–
~*~*~*~*~*~
Lähdön hetki on tässä.
Voi hyvin, edeltä mennyt.
Tervehdi puolestamme
maailmankaikkeutta.
Lepo ja rauha
ympäröiköön sinut.
–Eeva Kilpi–
~*~*~*~*~*~
Vaikka tiesimme surun saapuvan,
silti toivoimme elämän jatkuvan.
Yksi tieto kuitenkin lohduttaa,
nyt unesi ei ole tuskaisaa.
~*~*~*~*~*~
Rakkaus on suurin,
se mahdu ei sanoihin, ei kyynelihin.
~*~*~*~*~*~
ossain kirkkauden maassa kuljen.
Taakka harteita ei paina,
se on poissa.
Kukkaportit avaan,
suljen.
Hengittelen ilmaa,
kevyttä kuin tuuli.
Joka puu on ystäväni,
hymyhuuli.
Itkenkö?
Enhän toki – ihanassa maassa.
–Einari Vuorela–
~*~*~*~*~*~
Luotamme olet poissa,
mutta et sydämistämme.
~*~*~*~*~*~
Vain muistot ja rakkaus jäljellä,
vain kaipaus suuri ja sammumaton.
~*~*~*~*~*~
Ei mikään voi kuolla,
ei kukat, ei tuuli,
ei rakkaus kuolla voi.
Ohi polku vain kulkee
ja kukat jää taakse
ja muualla tuuli soi.
–Aila Meriluoto–
~*~*~*~*~*~
Kiitokseni kauneimmat,
sanon rakkaani sulle.
~*~*~*~*~*~
Rantapuut
riippuvat märkinä.
Sateen jälkeen
vedessä on mustien
pilvien välissä
auringon lätäköitä.
–Risto Rasu–
~*~*~*~*~*~
Askel hiljenee – seisahtuu,
liekki hiipuu – sammuu.
On kiitoksen ja jäähyväisten aika.
~*~*~*~*~*~
Nyt enkelten kanssa käyt käsityksin,
ei jätetty meitäkään tänne yksin.
Jäi muistoksi lämpösi suloinen,
silmäsi loiste, hymysi aurinkoinen.
~*~*~*~*~*~
Vaipui käsi vakaa, ahkeroiva,
rakkaamme uneen uupui.
~*~*~*~*~*~
Näkemiin, rakkaani
maailman tuuliin
Rakkaani näkemiin,
lennäthän uniini.
Hautaan sinut muistojen metsiin
ja peitän tähtisumuihin.
Kun sinä astut läpi vuosisatojen.
Piirrän nimes vuorenhuippuihin
ja kerron muuttolinnuille.
Enkä viereltäni löydä sinua.
Näkemiin rakkaani
viimeiseen aamuun
rakkaani näkemiin,
hiljaisille niityille.
~*~*~*~*~*~
Kädet ahkerat paljon uurastaneet
lepoon viimeiseen ovat nyt vaipuneet.
~*~*~*~*~*~
Kun muistelemme yhteisiä teitä,
kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä.
Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä,
on sydän, silmät täynnä kyyneleitä.
~*~*~*~*~*~
On vain hiljaisuus ja sanaton suru.
~*~*~*~*~*~
Vaiti seisoo pihapuut,
ikävöivät kukkamaat.
Kaipaa tuttu pihapolku,
rakkaan jalan astuntaa.
~*~*~*~*~*~
Elonpäivä iltaan kallistuu,
sato kypsä maahan painautuu,
taipuu täysinäinen tähkäpää,
työ ja muistot jälkeen jää.
~*~*~*~*~*~
Saisipa jokainen lähteä näin:
kauniisti, hiljaa, yllättäin.
Mielessä muistot vuosien,
luonto on hellä ja
ihmeellinen.
~*~*~*~*~*~
Me muistamme silmäsi kirkkahat,
me muistamme muistosi hyvän.
Jätit meille muiston niin valoisan,
niin kauniin, rakkaan ja syvän.
~*~*~*~*~*~
Elämä täällä on kuin
vedessä kuun kuvajainen
otat sen kämmenelle
ihmettelet onko sitä.
~*~*~*~*~*~
Et ole ikiunessa, et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikoissa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus viljapellolla,
olet henkäys rakkaasi poskella.
~*~*~*~*~*~
Jonain päivänä tuuli vie pilvet,
aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä surumme on
kevyempi kantaa.
~*~*~*~*~*~
Olen kulkenut pitkän matkaa
ja minua uuvuttaa,
talvisen taivaan tuulet,
minut mukaan ottakaa
ja hellästi kantakaa sinne,
missä väsynyt levätä saa.
~*~*~*~*~*~
Päivä kun illaksi vaihtui
tuli tyyntä ja hiljaista niin.
Yksi portti vain hiljaa aukes
ja se iäksi suljettiin.
~*~*~*~*~*~
Kyynelten läpi loistavat
onnellisten päivien muistot.
~*~*~*~*~*~
Ei kipua, ei vaivaa enää,
olet saapunut rannalle
Rauhan maan.
Muistoissa – vaikka nyt poissa,
tulet kanssamme kulkemaan.
~*~*~*~*~*~
Sammui loiste silmien valon,
taukosi sydän ihmisen jalon,
herposi käsi auttava, antava,
rakkaus kaikkien kuormia kantava.
~*~*~*~*~*~
Aurinko laskee jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
–Kari Rydman–
~*~*~*~*~*~
Valon heijastus hohtaa surun läpi,
rakkaudesta, joka oli,
ja joka yhä on.
~*~*~*~*~*~
Kesäpaikan ranta niin hiljainen,
turhaan odottaa tuttua kulkijaa.
On kalamiehen kädet rauenneet,
katse järvelle sammunut on.
~*~*~*~*~*~
Olet aina sydämissämme.
~*~*~*~*~*~
Aurinko laskee, jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
–Kari Rydman–
Lisää erilaisia muistovärssyjä
